Varastiko Elvis Presley koiran? Tutkimus ikonisen laulun ympärillä vallitsevasta kiistasta

post-thumb

Varastiko Elvis Presley koiran?

Elvis Presleytä ylistetään usein rock and rollin kuninkaana, mutta hänen nousunsa kuuluisuuteen ei sujunut ilman kiistoja. Yksi hänen uraansa liittyvistä pysyvimmistä kiistoista on syytös, jonka mukaan hän “varasti” hittibiisin “Hound Dog” sen alkuperäiseltä esittäjältä Big Mama Thorntonilta.

Sisällysluettelo

Thornton levytti “Hound Dogin” alun perin vuonna 1952, ja siitä tuli valtava menestys rhythm and blues -genressä. Elviksen vuonna 1956 tekemä versio vei kappaleen kuitenkin vielä korkeammalle ja vakiinnutti sen ikoniseksi rock and roll -hymniksi.

Kiistaa herättää se, että monet uskovat Elvis Presleyn ottaneen “Hound Dogin” ja muita afroamerikkalaisten artistien kappaleita haltuunsa antamatta kunniaa. Tämä syytös juontaa juurensa musiikkiteollisuuden rotuepäoikeudenmukaisuuden historiasta, jossa valkoiset artistit usein coveroivat mustien artistien kappaleita ja saavuttivat näin suurempaa kaupallista menestystä.

“Hound Dog” on malliesimerkki musiikkiteollisuudessa tuona aikana vallinneesta rotudynamiikasta", sanoo musiikkihistorioitsija tohtori Kelly Jones. “Elviksen versio oli puhdistettu ja pakattu valkoista yleisöä varten, kun taas Big Mama Thorntonin alkuperäinen äänitys oli raaka ja täynnä afroamerikkalaisen kokemuksen intensiivisyyttä.”

Vaikka Elvis Presley on kiistatta legendaarinen hahmo musiikin historiassa, hänen tulkintansa “Hound Dogista” herättää tärkeää keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja mustien taiteilijoiden hyväksikäytöstä. Tutustumalla tähän kiistaan voimme saada syvällisemmän käsityksen rakastettujen laulujen monimutkaisesta historiasta ja niistä jatkuvista haasteista, joita värilliset taiteilijat kohtaavat musiikkiteollisuudessa.

Varastiko Elvis Presley Hound Dogin?

Yksi Elvis Presleyn tunnetuimmista kappaleista, “Hound Dog”, on ollut kiistan kohteena sen alkuperästä. Monet uskovat, että Elvis varasti kappaleen Big Mama Thorntonilta, mustalta blues-artistilta, joka alun perin levytti kappaleen vuonna 1953. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi kuin miltä se näyttää.

**“Hound Dogin” alkuperä **

Kappaleen “Hound Dog” kirjoittivat Jerry Leiber ja Mike Stoller, kaksi valkoista lauluntekijää, vuonna 1952. He kirjoittivat kappaleen erityisesti Big Mama Thorntonille, joka tunnettiin voimakkaasta ja sielukkaasta blueslaulustaan. Hän levytti kappaleen vuonna 1953, ja siitä tuli kohtalainen hitti R&B-listoilla.

Elviksen versio

Vuonna 1956 Elvis Presley levytti oman versionsa “Hound Dogista”. Hänen rock and roll -versionsa kappaleesta oli valtava menestys, joka nousi listojen kärkeen ja josta tuli yksi hänen tunnuslauluistaan. Monet syyttivät Elvistä kappaleen varastamisesta Big Mama Thorntonilta ja mustan kulttuurin omimisesta. On kuitenkin tärkeää huomata, että Elviksen versio poikkesi huomattavasti alkuperäisestä.

Mustien taiteilijoiden vaikutus

Vaikka Elvis popularisoi “Hound Dogin” ja toi sen laajemmalle yleisölle, on selvää, että mustat artistit ja heidän musiikkinsa vaikuttivat häneen voimakkaasti. Elvis tunnettiin rakkaudestaan R&B:hen ja bluesiin, ja hän sisällytti usein näiden tyylilajien elementtejä musiikkiinsa. Hänen versionsa “Hound Dogista” oli pirteämpi ja energisempi versio, joka korosti hänen omaa ainutlaatuista tyyliään.

Legenda ja vaikutus

Riippumatta sen alkuperään liittyvistä kiistoista “Hound Dog” on edelleen klassinen ja ikoninen kappale, joka liittyy läheisesti Elvis Presleyyn. Siitä on tullut rock and rollin symboli, ja se on vuosien varrella vaikuttanut lukemattomiin muusikoihin. Kappaleen jatkuva suosio kertoo sen ajattomasta vetovoimasta ja sekä alkuperäisten lauluntekijöiden että sitä esittäneiden artistien lahjakkuudesta.

Yhteenveto

| Argumentit sen puolesta, että Elvis “varasti” kappaleen: | Vasta-argumentit: | | * Elviksen versiosta tuli suositumpi ja se jätti Big Mama Thorntonin alkuperäisen levytyksen varjoonsa.

  • Elvis oli valkoinen artisti, joka hyötyi mustan kulttuurin omaksumisesta.
  • Leiber ja Stoller kirjoittivat kappaleen nimenomaan Big Mama Thorntonille.
  • Elviksen versio oli merkittävästi erilainen ja osoitti hänen omaa ainutlaatuista tyyliään ja lahjakkuuttaan. |

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka “Hound Dogin” alkuperästä voidaan kiistellä, on selvää, että Elvis Presleyn versio kappaleesta oli erilainen ja vaikutusvaltainen tulkinta. Kappaleen jatkuva suosio ja sen vaikutus rock and rollin historiaan vahvistavat sen asemaa kulttuurisena ilmiönä.

Hound Dogin alkuperä

Hound Dog -kappaleen kirjoittivat alun perin Jerry Leiber ja Mike Stoller, kaksi juutalaista lauluntekijää New Yorkista, vuonna 1952. He olivat tuolloin molemmat vasta 19-vuotiaita ja olivat juuri perustaneet menestyksekkään lauluntekijäpariskunnan.

Kaksikko kirjoitti “Hound Dogin” nimenomaan Big Mama Thorntonille, afroamerikkalaiselle blueslaulajalle, joka tunnettiin voimakkaasta laulustaan. He halusivat luoda kappaleen, joka esittelisi hänen lahjakkuuttaan ja vangitsisi hänen live-esiintymisensä raa’an energian.

Hound Dogin" sanoitukset kertovat naisesta, joka on kyllästynyt laiskaan ja uskottomaan kumppaniinsa ja vertaa tätä “hurtta-koiraan”, joka on aina liikkeellä. Kappaleen tarttuvasta kertosäkeestä “You ain’t notin’ but a hound dog” tuli sen tunnuslause.

Kun Big Mama Thornton levytti “Hound Dogin” vuonna 1952, siitä tuli rhythm and blues -listan hitti, joka nousi kärkisijalle ja jota myytiin yli 500 000 kappaletta. Se ei kuitenkaan saavuttanut valtavirtamenestystä eikä siirtynyt valkoisen yleisön pariin.

Vuonna 1956 Elvis Presley, joka oli nousemassa kuuluisuuteen rock and roll -tähtenä, levytti oman versionsa “Hound Dogista” uudelle levy-yhtiölleen RCA Victorille. Presleyn versiosta, jossa oli pirteämpi ja energisempi sovitus, tuli valtava hitti, joka nousi pop-listan ykköseksi ja jota myytiin maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa kappaletta.

Presleyn versiosta “Hound Dogista” on kiistelty siitä, oliko hän varastanut kappaleen Big Mama Thorntonilta. On kuitenkin tärkeää huomata, että Presleyn versio oli cover, ja hän antoi kunnian Leiberille ja Stollerille kappaleen kirjoittajina.

Presleyn “Hound Dog” -version menestys auttoi popularisoimaan laulua ja vakiinnuttamaan sen paikan rock and rollin historiassa. Se toi myös huomiota Big Mama Thorntonin alkuperäiseen levytykseen ja auttoi häntä saamaan tunnustusta uraauurtavasta työstään blues-genressä.

Elvis Presleyn versio Hound Dogista

Elvis Presleyn versio Hound Dogista on kiistatta tunnetuin ja ikonisin versio kappaleesta. Vuonna 1956 singlenä julkaistu Presleyn energinen ja provokatiivinen esitys teki kappaleesta nopeasti hitin ja vakiinnutti hänen asemansa rock and rollin supertähtenä.

Presleyn versio Hound Dogista sisälsi hänelle ominaisen sekoituksen rock and rollia, rhythm and bluesia ja rockabillyä. Kappale alkaa tarttuvalla kitarariffillä, jota seuraa Presleyn voimakas laulu ja energinen esitys. Hänen ainutlaatuinen tyylinsä ja karismansa vangitsivat yleisön ja nostivat kappaleen listojen kärkeen.

Lue myös: Kiimaisen koiran 4 vaihetta: Kokonaisvaltainen opas

Hound Dogin sanat kertovat tarinan naistenmiehestä, jota hänen rakastajansa varoittaa, ettei hän enää siedä hänen pettämistapojaan. Kappaleen sanat yhdistettynä Presleyn dynaamiseen esitykseen loivat kapinallisen ja särmikkään tunnelman, joka resonoi tuon ajan nuorison kanssa.

Presleyn versio Hound Dogista sisälsi myös useita instrumentaalielementtejä, jotka lisäsivät sen omaleimaista soundia. Ajava rummutus, iskevät torvet ja tarttuvat kitarariffit vaikuttivat kaikki kappaleen vastustamattomaan rytmiin.

Huolimatta Hound Dogin alkuperään liittyvistä kiistoista Elvis Presleyn versio on edelleen kappaleen tunnetuin ja vaikutusvaltaisin versio. Se lujitti hänen asemaansa rock and roll -ikonina, ja sitä juhlitaan edelleen uraauurtavana musiikkikappaleena.

Kiista alkaa: Varkaussyytökset

Yksi musiikin historian kiistanalaisimmista väittelyistä pyörii kappaleen “Hound Dog” ympärillä ja sen ympärillä, varastiko Elvis Presley sen alkuperäiseltä artistilta Big Mama Thorntonilta. Tätä ikonista kappaletta koskeva kiista on jakanut faneja ja musiikkihistorioitsijoita vuosikymmeniä.

Lue myös: Rekisteröi koirasi ilman papereita: Koiran rekisteröinti: Helppoja vaiheita ja vinkkejä

Jerry Leiber ja Mike Stoller kirjoittivat “Hound Dogin” vuonna 1952 blues-kappaleeksi nimenomaan Big Mama Thorntonille. Thorntonin vuonna 1953 tekemästä alkuperäistallenteesta tuli rhythm and blues -listojen hitti. Elvis Presleyn vuonna 1956 tekemä coverointi toi kappaleen kuitenkin valtavirtayleisön tietoisuuteen ja teki siitä rock ’n’ roll -hymnin.

Elvis Presleytä vastaan esitetyt syytökset varkaudesta johtuivat siitä, että hän oli plagioinut tai omaksunut Thorntonin version mainitsematta tätä. Jotkut väittivät, että Elvis oli kaupallistanut kappaleen, vesittänyt sen alkuperäiset blues-juuret ja hyötynyt sen menestyksestä.

Elvis Presleyn kannattajat taas väittivät, että hänen cover-versionsa oli laillinen uudelleentulkinta kappaleesta. He väittivät, että Presleyn energinen ja sähköistävä esitys muutti “Hound Dogin” rock ’n’ roll -klassikoksi ja esitteli sen aivan uudelle yleisölle.

Kiista syveni, kun Sun Records -levy-yhtiön omistava levy-yhtiö Sam Phillips väitti, että hän oli tarkoituksella antanut kappaleen Elviksen soitettavaksi toivoen saavuttavansa laajemman yleisön. Tämä paljastus lisäsi entisestään syytöksiä varkaudesta, sillä sen mukaan Phillips yritti käyttää hyväkseen Thorntonin alkuperäisen levytyksen menestystä.

Kiihkeistä väittelyistä ja syytöksistä huolimatta on tärkeää huomata, että kappaleen sävellysoikeudet annettiin oikein Leiberille ja Stollerille, jotka olivat “Hound Dogin” alkuperäiset säveltäjät. Tämä seikka on usein jätetty huomiotta Elvis Presleyn versiota koskevassa kiistassa.

Kiista Elvis Presleyn väitetystä “Hound Dogin” varastamisesta on monimutkainen asia, joka herättää kysymyksiä taiteellisesta koskemattomuudesta, hyväksikäytöstä ja kulttuurisesta omimisesta. Se muistuttaa musiikin omistukseen ja tulkintaan liittyvästä jatkuvasta keskustelusta.

Versioiden välisten erojen analysointi

Hound Dog -kappaleesta on tehty useita versioita sen jälkeen, kun Jerry Leiber ja Mike Stoller kirjoittivat sen vuonna 1952. Tunnetuimpia versioita ovat Big Mama Thorntonin ja Elvis Presleyn esittämät versiot. Vaikka molemmista versioista on tullut ikonisia omalla tavallaan, niiden välillä on joitakin huomattavia eroja.

Sanat:

    • Big Mama Thorntonin versio: Thorntonin version sanoitukset ovat suorasukaisemmat ja raaemmat, kuten “You ain’t nothin’ but a hound dog / Cryin’ all the time”.
    • Elvis Presleyn versio: Presleyn versiossa sanoituksia puolestaan lievennettiin, jotta ne sopisivat paremmin valtavirtayleisölle. Rivistä tuli “You ain’t nothin’ but a hound dog / Cryin’ all the time / Well, you ain’t never caught a rabbit / And you ain’t no friend of mine”.

Soittimet:

    • Big Mama Thorntonin versio: Thorntonin versiossa instrumentaatio koostuu pääasiassa blues-kitarasta, huuliharpusta ja rummuista.
    • Elvis Presleyn versio: Presleyn versiossa on enemmän rock and roll -soundia, johon on lisätty piano, sähkökitara ja näkyvä bassolinja. Kokonaissovitus on energisempi ja eloisampi.

Lauluesitys:

    • Big Mama Thornton -versio: Thorntonin laulusuoritus on voimakas ja jylhä, mikä kuvastaa kappaleen bluesmaista luonnetta. Hänen laulunsa on täynnä raakaa tunnetta ja intensiteettiä.
    • Elvis Presleyn versio: Presleyn laulusuoritus on pehmeämpi ja hiotumpi. Hänen äänensä on täynnä karismaa ja charmia, mikä edesauttoi hänen asemaansa rock and roll -legendana.

** Vaikutus ja perintö:**

      • Big Mama Thorntonin versio:* Thorntonin versio “Hound Dogista” aiheutti aaltoja blues- ja R&B-yhteisössä, ja häntä pidetään yhtenä bluesin naisartistien pioneereista.
    • Elvis Presleyn versio: Presleyn versio puolestaan siivitti kappaleen valtavirran menestykseen ja siitä tuli yksi hänen tunnusbiiseistään. Se auttoi lujittamaan hänen asemaansa rock and rollin kuninkaana.

Vaikka molemmat versiot “Hound Dogista” ovat kiistatta omalla tavallaan merkittäviä, ne tarjoavat kuulijoille erilaisia tulkintoja ja kokemuksia. Henkilökohtaisista mieltymyksistä riippumatta on tärkeää arvostaa sekä Big Mama Thorntonin että Elvis Presleyn vaikutusta ja vaikutusta musiikkiteollisuuteen.

Hound Dogin vaikutus ja perintö

Hound Dog, jonka Willie Mae “Big Mama” Thornton levytti alun perin vuonna 1952, nousi valtavaksi hitiksi, kun Elvis Presley coveroi sen vuonna 1956. Presleyn version vaikutusta kappaleesta ei voi liioitella, sillä sillä sillä oli merkittävä rooli rock and roll -musiikin tulevaisuuden muotoutumisessa.

Elvis Presleyn versio Hound Dogista esitteli uuden soundin ja tyylin valtavirtaiselle yleisölle. Hänen energinen ja karismaattinen esiintymisensä lavalla vangitsi miljoonien fanien huomion ympäri maailmaa. Kappaleen tarttuva melodia yhdistettynä Presleyn ainutlaatuiseen lauluäänenkäyttöön teki siitä välittömästi klassikon.

Lisäksi Hound Dog tasoitti tietä Presleylle, josta tuli kulttuurinen sensaatio ja kapinallisuuden symboli. Hänen anteeksipyytelemätön tyylinsä haastoi sen ajan yhteiskunnalliset normit, ja hänen menestyksensä avasi muille artisteille ovia kokeilla eri tyylilajeja ja rikkoa populaarimusiikin hyväksyttävyyden rajoja.

Hound Dogin vaikutus ulottui Presleyn uran ulkopuolelle. Kappaleesta tuli rock and rollin symboli ja musiikkihistorian ratkaiseva hetki. Se toimi rockabilly-liikkeen katalysaattorina, ja sen vaikutus on kuultavissa lukemattomien Presleyn jalanjälkiä seuranneiden artistien tuotannossa.

Hound Dog korosti myös laulujen kirjoittamisen merkitystä ja antoi tunnustusta Jerry Leiberin ja Mike Stollerin lahjakkaalle tiimille, joka kirjoitti ikoniset sanoitukset. Heidän yhdistelmänsä nokkelasta sanaleikistä ja helposti lähestyttävistä aiheista asetti uuden standardin laulujen kirjoittamiselle rock and roll -genressä.

Hound Dogin kestävä perintö näkyy sen jatkuvassa suosiossa ja kulttuurisessa merkityksessä. Lukuisat artistit ovat vuosien varrella coveroineet kappaleen, mikä osoittaa sen ajattomuuden ja kyvyn puhutella eri sukupolvia. Sen esiintyminen useissa elokuvissa, mainoksissa ja televisio-ohjelmissa vahvistaa entisestään sen asemaa kulttuurisena koetinkivenä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Hound Dogin vaikutusta musiikkiteollisuuteen ja populaarikulttuuriin ei voi liioitella. Elvis Presleyn sähköistävän esityksen ja kappaleen ajattoman vetovoiman ansiosta se muutti ikuisesti rock and rollin maisemaa. Hound Dog on edelleen todiste siitä, että musiikki voi yhdistää ihmisiä, ylittää rajoja ja jättää pysyvän perinnön.

FAQ:

Kuka alun perin kirjoitti ja esitti “Hound Dogin”?

Alkuperäisen kappaleen “Hound Dog” kirjoittivat Jerry Leiber ja Mike Stoller, ja sen levytti ensimmäisen kerran blueslaulaja Big Mama Thornton vuonna 1952.

Miksi “Hound Dog” -kappaleesta kiistellään?

“Hound Dog” -kappaleeseen liittyvä kiista johtuu siitä, että Elvis Presley teki sen myöhemmin tunnetuksi, ja monet uskovat, että Presley varasti kappaleen sen alkuperäisiltä tekijöiltä.

Antoiko Elvis Presley tunnustusta alkuperäisille lauluntekijöille?

Kyllä, Elvis Presley antoi kunnian alkuperäisille lauluntekijöille Jerry Leiberille ja Mike Stollerille. Hän jopa kutsui heidät seuraamaan äänityssessioitaan, ja he saivat tekijänoikeuskorvauksia Presleyn versiosta kappaleesta.

Poikkesiko Elvis Presleyn versio “Hound Dogista” alkuperäisestä?

Kyllä, Elvis Presleyn versio “Hound Dogista” poikkesi huomattavasti Big Mama Thorntonin alkuperäisestä äänityksestä. Presleyn versiossa oli nopeampi tempo ja energisempi rock and roll -soundi.

Varastiko Elvis Presley muita kappaleita?

On esitetty väitteitä, että Elvis Presley olisi varastanut muita kappaleita uransa aikana, mutta näiden väitteiden tueksi ei ole konkreettisia todisteita. Presley oli tunnettu siitä, että hän coveroi suosittuja kappaleita ja laittoi niihin oman lisänsä, mikä oli tuohon aikaan yleinen käytäntö musiikkiteollisuudessa.

Mikä on “Hound Dogin” perintö?

“Hound Dogia” pidetään yhtenä rock and rollin historian ikonisimmista kappaleista. Sekä Big Mama Thorntonin alkuperäisellä versiolla että Elvis Presleyn coverilla on ollut merkittävä vaikutus populaarimusiikkiin, ja kappaletta esitetään ja tunnustetaan edelleen tänäkin päivänä.

Katso myös:

comments powered by Disqus

Saatat myös pitää